15/30 Maapallo on litteä

Löysin eilen Netflixistä todellisen helmen: Ricky Gervaisin uusimman stand-up esityksen ”Humanity”, joka on kyseisen koomikon ensimmäinen stand-up keikka vuosikausiin.
 
Yhdessä kohtaa esitystä Ricky heittää oivaltavaa vitsiä siitä, miten aukottomien tieteellisten faktojen kiistämisestä on tullut yhä suositumpaa. Sen sijaan, että ottaisimme tosi asiat tosi asioina ja rakentaisimme ajatusmaailmamme niiden pohjalle, alamme kyseenalaistaa faktoja kutsumalla niitä henkilökohtaisiksi näkemyksiksi ja mielipiteiksi. Internet ja sosiaalisen media ovat vielä osaltaan boostanneet tätä tapaa esittää mielipiteitä faktoina ja toisaalta kutsua faktoja mielipiteiksi.
 
Hyvänä esimerkkinä tästä on ”litteä maapallo -liike”, jonka jäsenistö koostuu ihmisistä, jotka uskovat maapallon olevan litteä ja pyöreän maapallon olevan globaali salaliitto. Kyseisen liikkeen jäsenillä on jopa tapana pitää vuotuisia konferensseja, jossa he kokoontuvat yhteen kuulemaan puheenvuoroja litteän maapallon puolesta.
 
Totta kai ihmisillä pitää olla oikeus uskoa vapaasta asioihin. Mutta ongelma tässä on luonnollisesti se, että maapallon litteys ei ole millään tavalla mielipide kysymys, vaan kiistaton totuus, jonka todistamiseen ei nykyaikana valtavasti vaadita.
 
Mutta yritäpä vakuuttaa litteät maapalloiset siitä, että he ovat väärässä…
 
Mikäli sellaiseen leikkiin ryhtyy, niin tulee melko nopeasti huomaamaan, että ihmismieli on erinomaisen hyvä löytämään todisteita sen tueksi, mihin se uskoo. Jos esimerkiksi epäilemme puolisomme pettävän meitä, aivomme kyllä osaa löytää todisteita epäilymme tueksi puolisomme sanoista ja käytöksestä. Samoin litteä maapallo -klaanin kuuluvilla on varmasti omasta mielestään aukottomat perustelut, jonka tunnetun universumin tehokkain kone on heille tuottanut.
 
Yksi vaikeimmista tehtävistä onkin yrittää kääntää sellaisen ihmisen päätä, joka uskoo vahvasti johonkin ideaan, koska kaikki se, mitä hän havaitsee omassa todellisuudessaan, tukee hänen näkemystään. Tämä johtuu siitä, että me ihmiset havainnoimme sitä, minkä ajattelemme ja uskomme olevan ”tuolla” sen sijaan, että havainnoisimme sitä, mitä oikeasti on tuolla.
 
Näyttääkin siltä, että mitä enemmän uskomme jonkin olevan totta, sitä enemmän se näyttää ja tuntuu kokemuksessamme olevan totta. Ja toisaalta, mitä enemmän jokin näyttää ja tuntuu olevan totta, sitä enemmän uskomme sen olevan totta...

…mikä saattaa aiheuttaa jonkin verran haasteita elämiselle...
 
(Tämä teksti on osa itse itselleni asettamaa haastetta, jossa tarkoituksenani on kirjoittaa yksi kirjoitus päivässä 30 päivän ajan. Se on kirjoitettu yhdeltä istumalta ja luettu kerran läpi kirjoitusvirheiden korjaamiseksi. Siksi on olemassa hyvä mahdollisuus, että se sisältää niitä edelleen. Tekstin lukeminen on vapaaehtoista.)