Erilaisten addiktioiden syntylogiikka on yksinkertainen: Ihmisellä on huono olla. Hän alkaa etsiä tapaa, jolla lievittää omaa pahaa oloaan. Hän nauttii jotakin ainetta (esim. tupakka, alkoholi, huume, dallas-pulla) ja samaan aikaan hänen mielialansa nousee. Mielessään hän yhdistyy mielialan nousun siihen aineeseen, jota hän on nauttinut. Mieleen syntyy heikko linkki mielihyvän tunteen (mielialan nousu) ja aineen välille. Seuraavan kerran, kun henkilön olo on huono, hänen mielensä palauttaa muiston viime kerrasta ja siitä, miten hän nautti tiettyä ainetta. Tämä ajatus aineen nauttimisesta on mielihalu. Mitä useammin henkilö nauttii jotain tiettyä ainetta kohottaakseen mielialaansa, sitä useammin hänellä alkaa olla mielihaluja kyseistä ainetta kohtaan. Jokainen mielihalu on ajatus, johon yhdistyy voimakas tunne. Ilman tunnetta, meillä ei olisi mitään vaikeuksia jättää mielihaluajatuksia huomioimatta. Voimakas tunne luo illuusion siitä, että mielihaluajatus on syytä ottaa vakavasti. Selitys sille, miksi mielihaluajatukset tuntuvat niin todelta on se, että meidät ihmiset on rakennettu tuntemaan ja kokemaan jokainen ajatus aistiemme kautta. Mitä todemmalta jokin ajatus tuntuu, sitä voimakkaampi aistikokemus meillä on siitä. Tämä tekee mielihaluajatuksen sivuuttamisesta haastavaa. Kun kiinnitämme huomiota mielihaluajatukseen, se jämähtää tietoisuuteemme sen sijaan, että se jatkaisi matkaansa ajattelun alituisessa virrassa. Kun se kelluu tarpeeksi kauan tietoisuudessamme, alkaa mielemme tuottaa erinäköisiä ajatuksia, jotka perustelevat, miksi meidän on pakko toteuttaa mielihalu. Se, miten pahasti ihminen on koukussa johonkin tiettyyn mielihaluun riippuu siitä, millä tasolla hänen ajatuksentunnistuskykynsä on. Jos hän ymmärtää, että jokainen mielihalu on vain ohimenevä ajatus, joka luo hetkellisen voimakkaan tarpeen tunteen, hänellä ei ole vaikeuksia antaa mielihaluajatusten tulla ja mennä. Jos taas hän ei näe mielihaluja ajatuksina vaan ajatusta kiinteämpinä, huomion arvoisina asioina, hänen pitää turvautua tahdonvoimaan vastustaakseen mielihalun toteuttamista. Tahdonvoima on kuitenkin rajattu ja usein hyvin lyhytikäinen voimavara. Siksi ennemmin tai myöhemmin ihminen huomaa antaneensa periksi mielihalulleen. Tämä oli addiktioiden ja mielihalujen lyhyt oppimäärä. (Tämä teksti on osa itse itselleni asettamaa haastetta, jossa tarkoituksenani on kirjoittaa yksi kirjoitus päivässä 30 päivän ajan. Se on kirjoitettu yhdeltä istumalta ja luettu kerran läpi kirjoitusvirheiden korjaamiseksi. Siksi on olemassa hyvä mahdollisuus, että se sisältää niitä edelleen. Tekstin lukeminen on vapaaehtoista.) |
KirjoittajaJaan tässä blogissa uusimpia oivalluksiani, kokemuksiani ja hyödylliseksi katsoamiani vinkkejä elämänlaadun kohentamiseen. Arkisto
June 2019
Tilaa uutiskirje!
Kategoriat |