"Jos ihmiset vain oppisivat olemaan pelkäämättä omaa kokemustaan, se yksistään muuttaisi maailman." Sydney Banks Alla oleva teksti on ilmestynyt alun perin englanniksi ja olen sen itse kääntänyt suomeksi. Tekstin on kirjoittanut Michael Neill, ja alkuperäinen pidempi artikkeli on luettavissa hänen kotisivuiltaan tämän linkin kautta: https://www.michaelneill.org/cfts1040/ Pelon tarkoitus Kuvittele, että mielesi on kuin juna-asema. Junia lähtee jatkuvalla syötöllä kaikkiin mahdollisiin määränpäihin, joita voit ajatella. Jotkin junat vievät sinut ylös ilon vuorille; jotkin taas alas epätoivon syövereihin. Jotkin junat lähtevät asemalta nopeasti mutta menettävät sitten vauhtinsa ja jättävät sinut keskelle ei-mitään; jotkin taas lähtevät liikkeelle hitaasti mutta ajan myötä vievät sinut juuri sinne, minne haluat mennä, siitäkin huolimatta, ettet vielä kyytiin hypätessäsi tiennyt, minne oikeastaan halusit mennä. Ajoittain, kun asemalla on hiljaista ja harvat junat ovat lähdössä, on kohtuullisen helppoa hypätä sen junan kyytiin, joka vie sinut johonkin kiinnostavaan paikkaan, ja toisaalta välttää niitä, jotka vievät sinut epämiellyttäviin paikkoihin. Mutta mitä vilkkaammaksi asema muuttuu, sitä vaikeampaa sieltä on löytää oikeaa junaa. Saatat jopa löytää itsesi hyppimästä junasta toiseen, tuntien olosi äärimmäisen aktiiviseksi ja kiireiseksi ilman, että kuljet todellisuudessa yhtään mihinkään. Kuvittele, että olisi olemassa vedenkestävä tapa, jonka avulla voisit välittömästi tietää kuljettaisiko jokin tietty ajatusjuna sinut johonkin miellyttävään paikkaan vai ei. Silloin sinun ei tarvitsisi matkustaa junan kyydissä sen määränpäähän saakka tietääksesi mihin se on matkalla; voisit yksinkertaisesti hypätä pois kyydistä seuraavalla asemalla ja odottaa uuden junan saapumista. Tämä on pelon rooli ihmisjärjestelmässä: Aina kun tunnet pelkoa (tai epätoivoa, tai toivottomuutta, tai oikeutettua vihaa tai mitä tahansa samansuuntaista voimakasta tunnetta) on se vain järjestelmäsi tapa viestittää sinulle, mihin suuntaan juuri se ajatusjuna, jonka kyydissä nyt olet, on matkalla. Pelon tunne on järjestelmän tapa kehottaa sinua olemaan aloillasi ja hyppäämään pois tämän junan kyydistä odottamaan seuraavan ajatusjunan saapumista. Tunne ei kerro sinulle mitään ulkomaailman asioista tai edes sinun kyvyistäsi – se kertoo yksinkertaisesti vain siitä, että mitään hyvää ei ole odotettavissa juuri tämän ajatusjunan määränpäässä. Pelon tunne on vähän kuin kipurefleksi – tunnet hieman kipua kun laitat kätesi vahingossa liian lähelle tulta. Kivun tarkoituksena on estää sinua tuntemasta paljon enemmän kipua (tai jopa tekemästä itsellesi vahinkoa), joka seuraa jos jatkat käden siirtämistä kohti liekkiä. Pelko tuntuu epämiellyttävältä koska sen tehtävänä on varoittaa sinua vielä suuremmasta epämiellyttävästä tunteesta (ja riskistä että teet itsellesi harmia) jos jatkat ajattelemista samalla tavalla kuin ajattelet juuri nyt. Michael Neill P.s Michael on tulossa syyskuussa ensimmäistä kertaa Suomeen puhumaan järjestämässäni UNLIMITED 2016 seminaarissa. Lisätietoja tapahtumasta, muista puhujista ja lippuvaihtoehdoista löytyy tämän linkin kautta: www.unlimited-conference.com |
KirjoittajaJaan tässä blogissa uusimpia oivalluksiani, kokemuksiani ja hyödylliseksi katsoamiani vinkkejä elämänlaadun kohentamiseen. Arkisto
June 2019
Tilaa uutiskirje!
Kategoriat |